Yleisradio julkaisi kevään 2015 eduskuntavaalien vaalikoneen vastaukset avoimena datana. Vaalikoneen vastauksien lisäksi aineistossa on mukana ehdokkaiden antamia taustatietoja itsestään.
Sosiaalinen media on lyönyt itsensä läpi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kuinka paljon eduskuntavaaliehdokkaat käyttävät sosiaalista mediaa kampanjoissaan? Tarvitaanko perinteistä vaalibudjettia enää sosiaalisen median voimistuessa?
Tässä artikkelissa pyritään etsimään vastauksia näihin kysymyksiin analysoimalla ja visualisoimalla Yleisradion julkaisemaa vaalikoneaineistoa.
Kansanedustajaehdokkailla on laaja näkyvyys sosiaalisessa mediassa
Vaalikoneessa ehdokkaat saivat ilmoittaa Facebook- ja Twitter-sivujensa osoitteet, joiden tietojen pohjalta voidaan tunnistaa sosiaalisen median käytön laajuus. Useimmilla ehdokkaista on käytössään sekä Facebook- että Twitter-tilit, toisaalta kaikki ehdokkaat eivät ilmoittaneet tietoa some-tileistään.
Perinteisesti on ajateltu, että some on nuorten juttu. Ylen Vaalikoneen aineisto kuitenkin osoittaa, että sosiaalinen media on jo valtavirtaa lähes kaikissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaiden joukosta löytyy vielä jonkin verran ehdokkaita, jotka eivät ole mukana Facebookissa eikä Twitterissä.
Sosiaalisen median käyttö voi kompensoida pientä vaalirahoitusta
Suurimmat vaalibudjetit ovat kokoomuksen ja keskustan ehdokkailla. Pienpuolueilla on käytössä suppeampi vaalirahoitus. Sosiaalisen median aktiivinen hyödyntäminen voisi periaatteessa kompensoida pientä vaalirahoitusta. Sosiaalisesta mediasta on tosin näissäkin vaaleissa ostettu mainoksia.
Vaalikoneeseen ilmoitetut luvut ovat vain ohjeellisia ja ne ovat ilmoitettu maaliskuussa 2015. Ylen vaalirahoitusta koskevassa uutisessa mainitaan, että virallisen ennakkoilmoituksen mukaan suurimmat vaalibudjetit ovat 60 000 euron kokoisia. Vaalikoneen ilmoituksissa kaksi henkilöä ilmoitti arvion yli 60 000 euron vaalibudjetista.
Puolueilla on erilainen näkyvyys sosiaalisessa mediassa
Vihreän liiton, kokoomuksen ja keskustan ehdokkaat ovat ilmoittaneet eniten Facebook- ja Twitter-tilejä. Joukosta löytyy myös ehdokkaita, jotka ovat ilmoittaneet vain Twitter-osoitteen, erityisesti kokoomuksen, SDP:n ja piraattipuolueen listoilta.
Todellinen some-käyttö saadaan selville tarkastelemalla reaaliaikaista sosiaalisen median tiedon virtaa. Ehdokkaiden toimintaa sosiaalisessa mediassa voi jo nyt tarkastella parinkin sivuston kautta:
- Vaalipöhinä.fi näyttää suosituimmat keskusteluaiheet sekä aktiivisimmat some-käyttäjät
- Vaalipulssi.fi kertoo puolueittain suosittuja keskustelunaiheita
Mielenkiintoista on myös seurata, kuinka aktiivista some-käyttö on vaalien välillä.
Taustatietoja visualisoinnista
Visualisoinnit pohjautuvat Ylen vaalikoneen 2015 avoimena datana julkaistuun aineistoon, jonka voi ladata käyttöön CSV-muodossa. Aineistossa on jokaisen vaalikoneeseen vastanneen ehdokkaan vastaukset raakamuodossa, josta voidaan muodostaa erilaisia analyysejä.
Vaalikoneen aineistossa on yhteensä 1998 kansanedustajaehdokasta. Näistä on poimittu mukaan ne ehdokkaat, jotka ovat vastanneet vaalikoneen kysymyksiin (N=1811). Aineistoon on tehty myös seuraavat muokkaukset:
- Alkuperäisessä aineistossa on yhteensä yli 30 puoluetta tai valitsijalistaa. Valitsijalistat ja pienpuolueet ovat tässä tarkastelussa yhdistetty samaan kategoriaan (“Pienpuolue tai valitsijalista”). Näitä kandidaatteja on yhteensä 34 kpl.
- Ahvenanmaan ehdokkaat ja puolueet ovat jätetty tästä tarkastelusta pois, koska Ahvenanmaalla on viidestä eri puolueesta yhteensä vain 7 ehdokasta.
Emerging Insights Now 